Minä olen Mateli

Matka Mateli Kuivalattaren runoihin ja elämään

Kulttuuriyhdistys Vääräpyörän kantaesitys Minä olen Mateli sai ensi- iltansa Pakkahuoneella 21.11.2007.

minäolenmateli

Minä olen Mateli on väljästi Mateli Kuivalattaren elämään pohjautuva musiikkiteatteriesitys. Vääräpyörälle ominaiseen tapaan siinä yhdistetään vahvoja draamallisia elementtejä keskeisenä kerronnan välineenä toimivaan musiikilliseen materiaaliin. Työryhmään kuuluvat Hannele Autti, Leena Halonen, Hanna-Liisa Aumanen, Usi Riikonen, Jari Lappalainen, Marita Koskelo, Minna Kauhanen, Asko Heiskanen, Suvi-Tuuli Timonen, Aleksi Makkonen ja Pasi Räsämäki.

Esityksen ohjaus ja käsikirjoitus on Vääräpyörän ohjaajan Hannele Auttin käsialaa. Esityksen musiikillisesta rakenteesta vastaavat erityisesti kansanmusiikin saralla mainetta niittäneet muusikot Jari Lappalainen ja Marita Koskelo sekä Leena Halonen, jotka myös säveltävät esityksen musiikin. Näyttämölle tuodaan runsaasti kansanperinteeseen nojaavaa uutta musiikillista materiaalia. Visuaalisesta suunnittelusta vastaavat lavastaja Minna Kauhanen Helsingistä ja valosuunnittelija Asko Heiskanen Joensuun kaupunginteatterista. Esityksessä käytettävän videomateriaalin ovat koostaneet Suvi-Tuuli Timonen ja Aleksi Makkonen.

Kolme Matelia

Näyttämöllä nähdään kolme voimakasta naista, Leena Halonen, Usi Riikonen ja Hanna-Liisa Aumanen, jotka kaikki ovat ansioituneita esiintyjiä sekä musiikin että teatterin saralla. Tarinamme Mateli voi näin kahdentua tai kolmentua. Teos kuljettaa Matelia läpi koko hänen karvaankauniin historiansa ja tuo nykyhetkessä näkyväksi, kuultavaksi ja tuntuvaksi naisen kokemusta ja muistia ylisukupolvisesti. Kolme Mateliamme kertovat yhteistä ymmärryksen tarinaa, jakavat tunteitaan, muistiaan ja merkityksiään yhdessä yleisön kanssa.

Muisti poimii mitä haluaa. Oliko muisto sittenkin vain unta? Mikä jättää jäljen?

Tämä tarina on yhtä aikaa totta ja fantasiaa. Tämä on matka ihmismieleen, omaamme ja Matelin. Muistojen, unien, kuvitelmien ja todellisuuden tasot limittyvät ihmiselämässä ja tarinassa jota siitä kerrotaan, niin tässäkin.

Kerromme tarinaa, omaamme ja yhteistä. Mateli kertoo tallennetuissa runoissaan omaa tarinaansa. Eivätkä hänen runoistaan nousevat tunnot ja tunnelmat, ajatukset ja ymmärrys ole kaukana omastamme, jos niin haluamme nähdä.

Minä olen Mateli
Esitykset Pakkahuoneella (huom! tapahtui 2007):

pe 23.11.2007 klo 19
pe 30.11.2007 klo 19

la 1.12.2007 klo 19
su 2.12.2007 klo 14
la 8.12.2007 klo 19
su 9.12.2007 klo 14 ja 18

la 26.1.2008 klo 19
su 27.1.2008 klo 14
ti 29.1.2008 klo 19
pe 1.2.2008 klo 19

Liput 12 / 7 euroa, ennakko Pakkahuone, 050 380 3149 tai 050 380 3150 .
Kannattaa varata ennakkoon, tila on rajallinen!

Mikä ihmeen Vääräpyörä?

Vuonna 1995 perustettu Vääräpyörä on joensuulainen poikkitaiteellinen kulttuuriyhdistys, joka tuottaa ja tarjoaa yleisölleen laadukkaita ja kunnianhimoisia esityksiä, näyttelyitä ja tapahtumia. Vääräpyörän aktiivijäsenet ovat joensuulaisyleisölle tuttuja eri taiteenalojen ammattilaisia ja harrastajia ja runsas joukko vierailevia taiteilijoita osallistuu säännöllisesti Vääräpyörän toimintaan.

Vääräpyörä on Pakkahuonetta hallinnoivan Esittävän taiteen tila ry:n jäsen.

Mateli Kuivalatar , laulaja, runoilija, parantaja…

Mateli Kuivalatar tunnetaan maineikkaana kansanrunoutemme klassikkona. Hänen omin runoutensa on sanonnaltaan säästeliästä. Se käyttää hyväkseen monipuolisia luontokuvia ja voimakkaita tunnetiloja. Hänen lyyristen runojensa aihepiiri ja tunnelma vaihtelee kohtalon kovuudesta kevyeen ilotteluun ja arkisuudesta syvään henkiseen kokemukseen. Elämä ja kuolema ovat yhtä läsnä ja aina lähellä toisiaan, niin myös ilo ja suru. Lyyrisen runouden lisäksi hän oli myös etenkin loitsujen taitaja, ja tuli elinaikanaan tunnetuksi myös taitavana parantajana.

Mateli Kuivalatar (1771-1846) eli elämänsä Ilomantsissa, Koitereen läheisyydessä. Hän avioitui vuonna 1793 Pekka Antinpoika Ikosen kanssa ja sai tämän kanssa yhteensä 11 lasta, joista kuusi varttui täysikäisiksi. Mateli Kuivalattaren maine parantajana toi hänelle vieraita läheltä ja kauempaakin. Hänen runouttaan kävivät merkitsemässä muistiin niin Elias Lönnrot kuin August Ahlqvistkin. Lönnrot käytti merkittävän osan Mateli Kuivalattarelta tallentamaansa runoutta Kantelettaressa, ja on itse käyttänyt tästä nimeä Kantelettaren runotar.